Organisaatioiden kehittämisessä ja johtamisopeissa korostetaan arvoja: arvojen pitäisi muodostaa toiminnan lähtökohdat. Visioiden, strategioiden ja päätösten pitäisi nojautua yrityksen tai organisaation arvoihin. Puhutaan myös arvojohtamisesta, ja ilmeisesti jossakin on tässä myös oikeasti onnistuttu.

Selvityksen tehnyt yritys mainostaa arvoikseen luottamuksen, asiakaslähtöisyyden ja innovatiivisuuden. Mainioita arvoja, ne on helppo minkä tahansa palveluja tarjoavan organisaation omaksua. Mitenköhän ne ovat näkyneet tässä selvityksessä - ehkä tämä sitten on malliesimerkki innovatiivisuudesta...

Helsingin kaupungin opetustoimen arvoja ei tarvitse kauaa etsiä, nettisivulta ne löytyvät helposti: "Opetustoimen arvot ovat asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, jatkuva oppiminen, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys."

Helsingin kaupungin arvoja en sen sijaan helposti löytänyt. Kaupungin sivuilta hakusanalla "arvot" löytyy 246 tulosta. Osa koskee mm. raja-arvoja, mutta tekstitiivistelmien perusteella useampikin virasto on saanut työstettyä itselleen toinen toistaan humaanimpia arvoja. Opin senkin, että kaupunginkanslian arvoihin perehtymiseen minulla ei sentään ole riittävästi oikeuksia ("You do not have the required access rights to view this content"). Ehkä selviän ilman. Aikani etsittyäni päädyin Helsingin yhteisstrategioihin, josta sentään löytyy jotain arvoihinkin viittaavaa. Yhteisstrategiat pohjautuvat koko pääkaupunkiseutua koskeviin strategisiin päämääriin, ja niiden toteuttaminen "on yhteisvastuullista kaikille hallintokunnille". Tämän tiivistetyssä versiossa kerrotaan, että "Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää."

Kaupungin opetus- ja nuorisotoimen yhteisenä hankkeena on toteutettu "Hesan Nuorten Ääni" -kampanja. Perusteluista löytyy seuraava arvopohjaksikin luokiteltava teksti: "Kuntalain mukaan lapset ja nuoret ovat kunnan jäseniä, ja tästä syystä heitä pitää kuulla ja heille pitää luoda mahdollisuuksia osallistua. Hesan Nuorten Äänen kokonaisstrategian mukaisesti visiona on, että lapset ja nuoret kokevat Helsingin kaupunkina, jossa heitä kuullaan ja he voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin." Tässä nimenomaisessa yhteydessä erityisesti tuo viimeinen lause nousee esille. Toivon, että myös Opetuslautakunnan jäsenet ja viime kädessä asioista päättävät kaupunginvaltuuston jäsenet lukevat edes tuon vähintään kolme kertaa, ja miettivät, mitä se oikeasti tarkoittaa, ja mitä sen pitäisi tarkoittaa. Koko "Hesan Nuorten Ääni" -teksti on sinänsä lukemisen ja ajattelemisen arvoinen.

Kouluverkon ns. kehittämisen konsulttiraportin esittelytilaisuudessa tuli hyvin esille, että laadullisia kriteereitä ei selvityksessä otettu huomioon. Tarjouspyyntöä konsulttiselvityksestä en ole nähnyt, eikä kukaan ole vielä suostunut tai osannut kertoa niitä alkuperäisiä reunaehtoja selvitykselle. Konsulttiselvityksen johdannossa kuitenkin sanotaan useita huomionarvoisia asioita, joiden voi katsoa liippaavan "arvoja" tai tavoitteita:

• "Selvitystyön tavoitteena oli kokonaisvaltaisen näkemyksen aikaan saaminen erilaisten koulu- ja oppilaitosverkostojen kehittämistarpeista ja –mahdollisuuksista. Prosessin lopputuloksena lokakuussa 2006 syntyneen kehittämissuunnitelman tehtävänä on kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella esittää tarpeiden mukaisia muutoksia Helsingin koulu- ja oppilaitosverkostoihin."
• "Koulurakenteen muutokset ovat Suomessa erityisen vaikeita, koska erityisesti peruskoulun rooli peruspalvelutarjonnassa on merkittävä. Lisäksi peruskoulun suorituskyky on kiistattoman hyvä."
• "Koulutilojen näkökulmasta tarpeet Helsingin kouluverkoston tarkistamiselle ovat selkeät."
• "Kehittämissuunnitelman perimmäinen tavoite perustuu Helsingin kaupungin asettamaan tilojen käytön tehokkuustavoitteeseen"
• "Lisäksi selvityksessä huomioidaan alla olevat tehokkuus- ja koulutuspoliittiset tavoitteet liittyen tilojen käytön tehokkuuteen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen sekä reunaehdot, jotka koskevat tilojen käyttöä, perusastetta ja toista astetta."
• Koulutuspoliittisiksi tavoitteiksi on mainittu mm. yhtenäinen perusopetus kaikille peruskouluikäisille ja alueellinen tasapuolisuus sekä toisen asteen koulutuksen osalta tietty määrä lukiopaikkoja ja lopuille ammatillisen koulutuksen tarjoamisen varmistamista.

En edes melko (!) vilpittömällä yrittämisellä pysty yhdistämään kaupungin / seutukunnan velvoittavan strategian visioita, opetustoimen tai nuorisotoimen arvoja tähän nyt esillä olevaan kehittämisohjelmaan. Onko joku unohtanut katsoa peiliin ja siinä sivussa sen, mitä mieltä "eilen" oli näitä arvoja ja visioita pohtiessaan?

YK:n lapsen oikeuksien julistuksessa vuodelta 1959 nostetaan esille kymmenen tärkeää periaatetta (lähde esim. http://www.ykliitto.fi/iotieto/lapsij.html). Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua, ja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana. Lapsen koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on johtavana periaatteena pidettävä lapsen parasta, ja yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen. Tämäkin lienee kaupungilla nyt unohdettu.

Yhtenäiskoulun opetussuunnitelmassa (http://ynk2.edu.hel.fi/ops2005/ops-frames.html) kerrotaan: "Yhtenäiskoulussa arvostetaan ajattelun taitoja, luovaa rohkeutta ja tervettä kriittisyyttä, rehellisyyttä, ystävällisyyttä ja hyviä tapoja. Koko kouluyhteisössä pyritään oman ja toisten työnteon arvostamiseen, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja oman ympäristön vaalimiseen. Opiskelijoiden, kotien ja koulun henkilökunnan yhteistyöllä pyritään luomaan opiskeluun kannustava ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja kehittää itseään parhaalla mahdollisella tavalla." Meidän perhe on nyt "ynkkiläinen" kolmatta vuotta, ja jo tänä aikana on käynyt erinomaisen selväksi, että YNK:ssa arvot kirjanneet myös ymmärtävät mitä ne tarkoittavat ja miten niitä käytännössä toteutetaan. YNK ei varmaankaan ole ainoa koulu, joka tässä on onnistunut. Suositan siis Opetuslautakunnalle, konsulttiselvityksen tekijöille ja Opetusvirastolle välitöntä vierailua näissä kouluissa. Vierailun ohjelmaan on syytä sisällyttää syvällinen arvokeskustelu.