Käsiini sattui lehti, jossa on lasten kirjoituksia em. otsikosta. Muutama lainaus (koulujen nimet yms tunnisteet poistettu):

  • Miksi en vaihtaisi kouluani. Koska minulla on niin mukava opettaja. Kyllä meillä sitten aina on hauskaa __:n koulussa.
  • On hauska kun ei tarvitse kävellä pitkälti kouluun. Ja kun opettaja on niin kiva.
  • En tahdo olla poissa koulusta yhtään tuntia enkä päivää. On hauska olla __ koulussa, jossa on hauska opettaja.
  • En millään tahtoisi jättää __ koulua. Toivon, että neljännellä luokalla olisi sama opettaja ja oppilaat. Minä pidän tästä koulusta paljon, enkä tahtoisi vaihtaa sitä muuhun kouluun.
  • Kun muutimme, äitini aikoi panna minut muuttamaan kouluakin. Panin hanttiin, koska en yksinkertaisesti halunnut muuttaa pois __:sta. Kyllä __ koulu on koulujen koulu!
  • Tämä meidän koulu on vanha, mutta täällä on hauska käydä koulua. Sen takia en vaihtaisi koulua, koska täällä on hauskoja oppilaita ja opettajia. On ikävä jättää tätä koulua.
  • Eihän nyt kukaan vaihtaisi koulua. Uudessa olisi toisenlaista. Ei ole ketään ystäviä, ei ole kavereita, on kaikki vierasta. Opettajakin olisi vieras. __ koulu on paras. Vanha koulu on tuttu koulu.

Mikäkö lehti? Kevätpörriäinen vuodelta 1962, siis 35 vuoden takaa. Olkoon tämä muistutuksena, että eivät ne lapset vuonna 2007 ole sen kummallisempia, hekin kaipaavat tuttua ja turvallista kasvuympäristöä ja mahdollisimman vähän muutoksia. Jos energia ei mene muutosten hallintaan, sen voi kohdistaa siihen mihin koulukin on tarkoitettu: oppimiseen. Sallittakoon se heille!