Lähetin tämänpäiväiseen (4.4.2007) Ylenaikaisen kouluverkko-teemaiseen ohjelmaan ennakkokysymyksen, kun en töiden takia edes pystynyt ohjelmaa kuuntelemaan. Kaupungilla kerrotaan, että kysymyksiä kyllä kysyttiin, mutta se oli ymmärretty niin että olisin erityisen huolestunut siitä, miksi ylipäänsä sallitaan että pieniä lukioita on olemassa.

Jotta jatkossakin uskaltaisin kaupungilla kulkea, julkaisen tässä tuon alkuperäisen kirjeen lyhentämättömänä ja sensuroimattomana. Oikeasti siis olen sitä mieltä, että Opetusvirastolla on aivan liian holhoava asenne kun huolehtivat siitä, toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo "pienissä" lukioissa.

Helsingin opetusviraston näkemyksen mukaan lukiossa pitäisi olla vähintään 300-350 oppilasta, jotta lukiolaisille pystyttäisiin takaamaan riittävä valinnanvapaus ja mahdollisuus suorittaa ainereaalin kannalta välttämättömät opinnot.

Suomen lukioista yli 60%:ssa on alle 300 oppilasta. Helsingissäkin on alle kolmensadan oppilaan lukioita lähes 20 - tosin näistä suuri osa joko yksityisiä tai valtion. Vanhempien ja oppilaiden näkemyksen mukaan näissä pienemmissäkin lukioissa toteutuu riittävä valinnanvapaus, eikä ainereaalin suorittamisessa ole ilmennyt ongelmia. Tilastojen mukaan pienet lukiot saavuttavat huomattavasti tehokkaammin kolmen vuoden opiskeluaikatavoitteen: esimerkiksi Yhtenäiskoulussa 1,3% opiskelijoista jatkoi neljännelle vuodelle kun kaupungin keskiarvo on 6,1%.

Vahva koulutuspoliittinen tavoite on, että lukio-opinnot suoritettaisiin kolmessa vuodessa. Tätä tavoitetta tukee myös tuore VATT:n tutkimus "Nuorten lukiokoulutuksen tehokkuus 2000-2004".

Samaisessa tutkimuksessa viitataan myös opetuksen yksikkökustannuksiin - tietyllä laskentakaavalla lukion koon kasvattaminen saattaa näitä yksikkökustannuksia alentaa, mutta on syytä muistaa että kustannusrakenne on syytä analysoida erittäin huolellisesti ennen laajojen johtopäätösten tekoa. Rahan säästäminen yhdellä momentilla saattaa lisätä sen tarvetta toisella momentilla pahimmillaan moninkertaiseksi.

Suuri valinnanvapaus ei välttämättä tue kasvuikäisen nuoren pedagogisten taitojen kehittymistä. Uusimuotoisen ainereaalin suorittamisesta ei ole vielä kattavia tutkimuksia, eikä myöskään ole kattavia tutkimuksia siitä, minkälaiset oppimisympäristöt parhaiten valmentavat lukiolaisia jatko-opintoihin. Mielestäni tässä vaiheessa lukioiden radikaali yhdenmukaistaminen on hätiköityä - Helsingin kaupungilla on oltava vahva näkemys siitä, että erilaisia lukioita on oltava, ja valinnanvapaus taattava myös lukioiden välillä. On luotettava vanhempien ja oppilaiden omaan näkemykseen siitä, kuinka suurta kurssivalikoimaa he lapsilleen tai itselleen haluavat - vai haluavatko mieluummin lukion, jossa lapsi pystytään tehokkaammin luotsaamaan myös ylioppilaaksi asti ja kasvamaan vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi.

Varsinaiset kysymykset:

- kuinka vakavissaan opetusvirasto on huolissaan näiden ns. pienten lukioiden tilanteesta - onko niin, että Yhtenäiskoulun lisäksi lakkautettaviksi sopisivat myös mm. niin molemmat Normaalikoulujen lukiot, kaikki yksityiset kielilukiot kuin Steiner-koulujenkin lukiot?

- jos huoli on todella vakava, niin pitäisikö Opetusministeriön ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin ongelman ratkaisemiseksi myös niissä 60%:ssa Suomen lukioista? Tähän mennessähän Opetusministeriö ja Ylioppilastutkintolautakunta eivät ole ymmärtäneet asiasta huolestua.

Yst. terveisin,

Minna Harjuniemi

äiti