Tähänastisen elämänkokemukseni varjossa tavallisena rivikansalaisena olen mieltänyt koulutuspolitiikan välineenä, jolla asetetaan tavoitteita ja keinoja kansalaisten kouluttamiseen liittyen. Opetusviraston kouluverkon kehittämisehdotusta lukiessani jäin miettimään, että olenkohan vain sivistymätön ja täysin väärässä. Siispä selvittämään.

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko  näyttäisi tukevan käsitystäni: "Koulutuspolitiikan keinoin vaikutetaan yhteiskunnan ja työelämän kehitykseen sekä yksilöiden mahdollisuuksiin."

Opetushallitus taas kertoo koulutuspoliittiset tavoitteet (http://www.oph.fi/page.asp?path=1,438,4171,4187):

• Suomen koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta - iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sukupuolesta tai äidinkielestä riippumatta. Koulutusta pidetään yhtenä kansalaisten perusoikeutena. Säädöksin turvataan jokaisen Suomessa asuvan - ei pelkästään Suomen kansalaisen - oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä asetetaan yleinen oppivelvollisuus. Tätä ideologiaa heijastavat keskeiset koulutuspoliittiset linjaukset, joita ovat
  • koulutuksen alueellinen saavutettavuus
  • molempien kieliryhmien yhtäläiset opiskelumahdollisuudet
  • sukupuolten erottelemattomuus
  • maksuton opetus
  • valtion opintotukijärjestelmä 

Puolueiden koulutuspoliittisista ohjelmista/tavoitteista/työpapereista löytyy tasa-arvon lisäksi mainintoja mm. "suomalaisen sivistyksestä, osaamisesta ja luovuudesta", yhtenäiseestä perusopetuksesta, oikeudesta itsensä sivistämiseen ja osaamiseen, erilaisista oppijoista, riittävistä resursseista, koulutukseen investoinnista jne.

Tämän tutkailun jälkeen olen päätymässä siihen, että valtiovalta ja puolueet ovat kutakuinkin yhtä mieltä kanssani siitä, mitä koulutuspolitiikka on ja miten tavoitteita määritellään (vaikka yksittäisistä tavoitteista olisinkin eri mieltä).

Entä sitten oma kaupunkini, Helsinki? Haku kaupungin verkkosivuilta sanalla "koulutuspolitiikka" tuotti neljä osumaa. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien yhteydessä kerrotaan, että mm. koulutuspolitiikalla pyritään takaamaan perustutkinnon jälkeisen työvoiman liikkuvuus EU-maissa. Hui!

Toisessa osumassa kerrottiin, että Eurydice-koulutustietoverkko tuottaa vertailukelpoista ja analyyttistä tietoa eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä ja koulutuspolitiikasta. En lähtenyt tutkimaan Eurydiceä tarkemmin, vaikka ehkä olisin viisastunut lisää.

Kolmannessa kerrottiin pääkaupunkiseudun linjauksista kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kuulemma valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken pitäisi solmia sopimus, joka sisältäisi konkreettiset toimenpiteet seudun kehittämisen kannalta ml. mm. koulutuspolitiikka.

Neljäs hakuosuma koskikin sitten kouluverkkoa. Kävin läpi kaikki maininnat koulutuspolitiikasta, tässä iloksenne ettei teidän tarvitse:

• Koulutuspoliittisista tavoitteista yhtenäisen koulupolun turvaaminen huonokuuloisille ja kuulovammaisille oppilaille toteutuu paremmin, kun Albertin koulu sijaitsee samassa kiinteistössä yhtenäisen peruskoulun kanssa.
• Taivallahden peruskoulussa on yleisopetuksen oppilaita vuosiluokilla 1-6 ja Etu-Töölön yläasteen kanssa yhdistäminen muodostaa hallinnollisesti yhtenäisen peruskoulun yleisopetuksen vuosiluokille 1-9. Tämä on yksi koulutuspoliittinen tavoite.
• Asetetuista koulutuspoliittisista tavoitteista toteutuu myös se, että lukio saa oman koulurakennuksen.
• Koulutuspoliittisena tavoitteena on ottaa huomioon koulutilojen kunto.
• Tilojen tarkoituksenmukainen käyttö on yksi koulutuspoliittinen tavoite. (Tämä mainittiin kolme kertaa)
• Tilan luopuminen parantaa vakinaisten tilojen käyttöastetta, joka on koulutuspoliittinen tavoite. 
• Tilojen yhteiskäyttö parantaa koulun tilojen käyttöastetta ja on näin koulutuspoliittisten tavoitteiden mukainen. (Tässä muodossa neljä kertaa)
• Koulutuspoliittisena tavoitteena on tilakapasiteetin parantaminen ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö.
• Esitys tukee koulutuspoliittista tavoitetta yhtenäisen perusopetuksen toteutumiseksi niin yleis- kuin erityisopetusluokkien osalta ja samalla parannetaan alueen koulujen käyttöastetta.
• Alueen erityisopetusluokat pysyvät koulutuspoliittisen tavoitteen mukaisesti alueella.
• Koulutuspoliittisena tavoitteena on tarjota koulutuspalvelut omalta alueelta myös erityisoppilaille.
• Koulutuspoliittisena tavoitteena on koulutilojen tarkoituksenmukainen käyttö ja laadullisena tekijänä ottaa koulutilojen kunto huomioon. Esitys parantaa alueen koulutilojen käyttöastetta ja on näin tavoitteiden mukainen.

Eli koosteena: koulutuspoliittisista tavoitteista merkittävin liittyy koulurakennuksiin: "tarkoituksenmukainen käyttö", "tilojen käyttöaste" "tilakapasiteetin parantaminen" ja jopa "koulutilojen kunto". Näitä mainintoja on yhteensä pikaisesti laskien kolmetoista kertaa. Pienenä ristiriitana voidaan mainita se, että kaikesta käyttöasteista ja tilakapasiteetin parantamisesta huolimatta koulutuspoliittisena tavoitteena olisi myös lukioille varatut omat rakennukset.

Onneksi sentään joukossa on yhtenäinen perusopetus ja erityisopetuksen tarpeen huomiointi - jotain, jonka minäkin ymmärrän koulutuspolitiikaksi.

Pitkän ja opettavaisen (?) tarinan lopuksi: missä ja kuka on asettanut opetusvirastolle koulutuspoliittiset tavoitteet? Ainakaan valtioneuvoston, opetusministeriön, opetushallituksen tai kaupungin julkisista dokumenteista ei löydy mainintaa siitä, että "tilakapasiteetin parantaminen" on koulutuspoliittinen tavoite. Ja juuri nyt kaipaan tätä tietoa kipeääkin kipeämmin, koska pitäisi osata kumota Opetusviraston hullunkurisimmat ehdotukset kouluverkon kehittämisessä, ja Opetusvirasto parhaansa mukaan piiloutuu termin "koulutuspoliittinen tavoite" taakse, se kun tuntuu riittävän perusteluksi ihan mille tahansa hullunkurisuudelle.