Olen etsiskellyt ja löytänytkin erityisesti poliittisten toimijoiden kommentteja hallituksen viimekeväiseen koulutuspoliittiseen selontekoon. Lukuisten hakutulosten joukosta löytyi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan lausunto.
Muistan kyllä noteeranneeni nimitysuutisen jollain tasolla, mutta nyt vasta intouduin tutkailemaan, mikä tämä lapsiasiavaltuutettu oikein on. "Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Valtuutettu seuraa lasten ja nuorten elinolosuhteita, lainsäädäntöä ja päätöksentekoa. Hän myös tekee aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lapsia ja nuoria koskevissa asioissa.", kerrotaan lapsiasiavaltuutetun nettisivustolla.
Lapsiasiavaltuuten sivustolta löytyy monenlaista mielenkiintoista dokumenttia - vähän häiritsee nimenomaan lapsiasiavaltuutettuna toimivan tekemisiin keskittyminen (kirjoitukset, puheet, esiintyminen jne), mutta kun kerran hänen sivustostaan on kyse, niin kai se kuuluu asiaan.
Muutamia lainauksia lapsiasiavaltuuten lausunnosta koulutuspoliittiseen selontekoon (korostukset tämän jutun kirjoittajalta):
4. Lasten osallistumisen mahdollisuuksia koulun arjessa on lisättävä
Tiedollisilla mittareilla suomalainen koulu menestyy erinomaisesti. Mutta lasten kouluviihtyvyydessä tulokset eivät kuitenkaan ole yhtä hyvät. Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuksen mukaan Suomessa on muihin maihin verrattuna vähiten niitä lapsia, jotka kertoivat pitävänsä koulusta hyvin paljon. Suomalaiset lapset kokevat myös vaikutusmahdollisuutensa koulussa kansainvälisesti vertailtuna vähäisiksi.
Lasten kouluviihtyvyyteen vaikuttaa heidän mahdollisuutensa osallistua koulun arjen päätöksentekoon ja siitä käytävään keskusteluun. Kiirehdin oppilaskuntatoimintaa peruskoulussa vakiinnuttavaa ja edistävää lainmuutosta. Myös uusi nuorisolaki korostaa lasten ja nuorten kuulemista heitä koskevissa asioissa. Sekä opetushenkilökunnan täydennyskoulutukseen että koulun opetukseen tulee myös sisältyä tiedottaminen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta.
Hyvä on muistaa myös se, että oppimistulosten mittarit eivät myöskään suoranaisesti kerro siitä, miten koulu on onnistunut - yhdessä vanhempien kanssa - lasten tunne-elämän tasapainon, kauneuden ja hyvyyden tajun taikka yhteisöön kasvamisen tukemisessa.
!!! Mitäpä tuohon lisäämään?
Koulujen lakkauttamista koskevissa päätöksentekotilanteissa tulee korostaa valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta. Suunnitelmista on tärkeä tiedottaa varhaisessa vaiheessa lasten vanhemmille, sekä antaa heille mahdollisuuksia tuoda esille omia näkökohtiaan sekä kuulla päätöksentekijöiden perusteluja.
Avoimmuutta kai tässä on toteutettu kun konsulttiraportit on julkaistu nopeasti, ja keskusteluakin on yritetty käydä - mutta perustelut ovat vielä jääneet vähiin (ellei niiksi lasketa tehokapasiteettia ja neliömetrejä ja arvailuja lapsimäärien muutoksista).
Kunta- ja palvelurakenneuudistus on keskeisimpiä vireillä olevia lasten hyvinvointiin vaikuttavia uudistuksia. Hyvillä palveluratkaisuilla voidaan edistää lasten hyvinvointia ja lasten oikeuksien toteutumista. Tästä syystä
...
"Lapsivaikutusten arviointi"! Kuulostaa hyvältä, mutta kun ei tuo terminä ihan auennut niin etsiskelin lisää. Tarkempaa tietoa löytyy esim. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta 5/2005 "Lapsille sopiva Suomi. YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämä Suomen kansallinen toimintasuunnitelma.", jossa on useampi sivu aiheesta, esim.:
Lapsen edulle tulee antaa ensisijaisuus tuomioistuinten, viranomaisten tai yksityisten tahojen toiminnassa ja päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa lapsen näkökulman huomioon ottamista päätösten uunnitteluvaiheessa, lainvalmistelussa, määrärahojen ja muiden resurssien jaossa sekä näiden prosessien arvioinnissa.
Lapsen oikeuksien komitea suosittaa lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineita maita tekemään lapsivaikutusten arvioinnin kaikista lapsiin vaikuttavista päätöksistä. Komitea ei ole kuitenkaan antanut ohjeistusta siitä, miten lapsivaikutusten arviointi pitäisi suorittaa. Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan antaa suuntaviivat sille, mikä on hyväksi lapselle. Kun tehdään sellaisia päätöksiä, jotka tulevat ilmeisesti vaikuttamaan merkittävästi lapseen tai lapsiin, tulisi pyrkiä systemaattisesti analysoimaan ja arvioimaan toimenpiteiden vaikutuksia ennen lopullista päätöstä. Vaikutusten analysointiin tarvitaan yleensä laaja monitieteinen asiantuntemus, ja siinä käytetään monimuotoisia menetelmiä. Vastuu arvioinnin tekemisestä on päätöksentekoviranomaisella.
Enemmänkin tekisi mieli lainata, mutta asiasta kiinnostuneet lukaissevat tuon varsin nopeasti läpi (erityisesti siis luku 4.3). Arviointiprosessiin liittyvät näkökohdat ovat mielenkiintoisia!
Tiivistettynä kysymys kouluverkkoasioista päättäville viranomaisille ja luottamusmiehille: "Miten lapsivaikutusten arviointi tullaan toteuttamaan?"
Lisäys 18.12.2006: Verkosta löytyy Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) opas Lapsivaikutusten arviointi.
Kommentit