"Kehittämis"raportin ajatus on saada säästöjä kouluverkkoja ja tiloja karsimalla. Lainaus luvusta 3:

"Kehittämisehdotuksissa on lähtökohtaisesti kiinnitetty huomio alkuperäiseen tavoitteeseen eli tilojen määrän vähentämiseen suhteessa oppilasmäärien vähenemiseen, huomioiden asetetut koulutuspoliittiset tavoitteet ja reunaehdot. Koulurakennukset ovat siis jatkossakin mahdollisimman lähellä oppilaita ja kooltaan tarkoituksenmukaisia. Eniten tarkastelussa ja kehittämisehdotuksissa merkitsevät käytössä oleva huoneistoala ja oppilasmääräkehityksen mukaiset tilatarpeet. Esimerkiksi koulurakennusten kunto ja hinta eivät ole yhtä merkityksellisiä tarkastelun kannalta. Tarkastelussa on hyödynnetty Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuottamia väestöennusteita. Kehittämisehdotuksissa määrite "

Konsulttiyritys (?) on arvioinut koulukohtaisesti yhden oppilaan tarkkuudella oppilasmäärän lähivuosien kehityksen. Käytetyt termitkin on kuvattu ja määritelty uudelleen: "kapasiteetti" tarkoittaa oppilasmäärän minimirajaa (siis vähintään sen verran oppilaita pitäisi olla), ja "tehokapasiteetti" tarkoittaa tuon kapasiteetin ylittämistä vähintään 15 prosentilla. Rajan ylittäminen on kuulemma perustellusti mahdollista, mutta alittaminen ilmeisesti ei. Ilahduttava järjen pilkahdus näkyy raportin tässä osiossa: sanotaan, että kun tarkastelussa käytetään tehokapasiteettia, vähennystarpeet näyttäytyvät mahdollisesti liian suurina joidenkin alueiden ja koulujen kohdalla!

Se, että koulujen nykyistä kuntoa tai mahdollista remonttitarvetta (ala-astekokoisilla on jopa erikokoisia vessanpönttöjä kuin lukioikäisillä) ei kustannuksissa huomioitu, se kun "ei ole merkityksellistä". Ja millähän perusteella ei ole??? Tässä kohdassa erityisesti olisi kaivannut jotain oikeasti tämän alan konsulttiyritystä, joka olisi osannut tämänkin asian ottaa huomioon ja ymmärtänyt, että tietenkin se on merkityksellistä. Jos tilakustannukset halutaan säästökriteerien perusteeksi, niin tilattakoon sitten selvitys sellaiselta taholta, joka oikeasti tilakustannuksista ja niiden syntymisestä ymmärtää!

Se, että säästölaskelmien pohjaksi otetaan oppilasta kohden käytössä olevat neliömetrit (todellakin!), kuulostaa karjalauman paimentamiselta. Löytyisiköhän tälle "lapsella käytössä olevat neliömetrit" joku EU-säännöstökin kuten eläimille? Neliölaskelmissa on ilmeisesti käytetty koko koulun neliömäärää käytävätilat mukaan lukien.

Yksittäisistä säästölaskelmien kummallisuuksista silmään pistää omien lasteni koulu eli Yhtenäiskoulu. Peruskoululaiset ja lukiolaiset yhteenlaskettuina koulussa on tällä hetkellä noin neljäsataa oppilasta. Tilalle on kaavailtu toista, runsaan 200 oppilaan peruskoulua. Lisäksi Yhtenäiskoulun lukio lakkautetaan (Vuosaareenhan on näppärä mennä ja varmasti oppilaat sinne mielellään siirtyvät) (ironiaa). Tällä operaatiolla konsulttiraportin mukaan säästetään jo vuonna 2009 121 564 euroa, ja seuraavana vuonna peräti 243 128 euroa. (Yritetäänköhän muuten summien moisella tarkkuudella tavoitella sitä, että kyse olisi muka jostain ihan oikeasti ja tarkkaan lasketuista säästöistä?!!!) Minun (äidin?) logiikkani ei ymmärrä, mistä tämä säästö tulee: siis neljäsataa oppilasta siirretään pois, 200 otetaan tilalle, ja siinä ohessa säästetään yli 240 000 euroa vuodessa. Tätä kysyttiin myös keskustelutilaisuudessa, ja apulaiskaupunginjohtajan "isällinen" lausahdus oli, että tuo kysymys tuli tunteella. Yritä nyt sitten keskustella ja kyseenalaistaa, jos kovien numeroidenkin ihmettely kuitataan tunteelliseksi!

Varmasti noita säästöihmettelyitä löytyy muistakin kouluista ja koko kokonaisuudesta! Noiden säästöjen kiistämiseen ja kyseenalaistamiseen kannattaa panostaa, mielestäni se on yksi varmimmista keinoista saada tämä kehittämispohdinta järkevimmille urille.