Opetuslautakunta kokoontui 8.5. ja palautti täysin odotetusti esityksensä virkamieskäsittelyyn. Oli niinikään odotettavissa, että virasto ei seuraavaan suomenkielisen jaoston kokoukseen (15.5.) mennessä tekisi radikaalisti uutta ehdotusta. Eikä tehnytkään.

Kulunut viikko ja pari seuraavaa päivää on siis hermostunutta odottelua. Luottamusmiehet vakuuttavat, että koulua puolustavat vanhemmat eivät juuri voi keksiä uusia perusteluja ja faktoja - kuitenkin on hermostunut olo: mitä jos jotain jäi kuitenkin sanomatta. Hermostuttaa myös se, mitä virkamiesvalmistelussa tällä kertaa keksitään: keksitäänkö jotain, joka jälleen kerran perustuu virheellisiin laskelmiin, ja onhan varma että taas tämän virheen pääsemme korjaamaan.

Vielä ei ole aika tehdä loppuanalyysiä. Pelkään, että kouluverkkotarkastelusta tulee jatkuvaa epävarmuuden aikaa, eikä millekään koululle luvata edes muutaman vuoden hermolepoa - toivottavasti pelkoni osoittautuu väääräksi, ja jossain vaiheessa jossakin joku tekee päätöksen, että tähän alueeseen ei kosketa esim. seuraavaan viiteen vuoteen.

Toisaalta: allekirjoitan kyllä muutamankin luottamusmiehen esittämän käsityksen siitä, että kerralla tehdyt massiiviset muutokset eivät ole järkeviä, vaan on parempi tehdä tarpeen mukaan pienempiä "viilauksia". Tällä ehkä pystytään välttämään myös massiiviset virheet, ainakin toivottavasti.

Kulunut sanonta: hyvä maksaa. Huono maksaa enemmän. Virheiden korjaus maksaa kaikkein eniten.